keskiviikko 2. tammikuuta 2013

Karjalasta

Jumalan rauhaa, rakkaat veljet ja sisaret Herrassa!


Kun Joulutunnelma on vielä tuoreena, niin vielä kerran tahtoisin onnitella teitä kaikkia meidän Vapahtajammeja syntymäpäivän johdosta! Venäjällähän Jouluaika ulottuu vielä pidemmälle – seitsemänteen päivään tammikuuta, niin meillä saa onnitella vielä pitkään! Ja toivon myös siunattua Uutta vuotta 2013!
Tänään luimme teidän Presidentin Uuden vuoden puheen ja lopussa sanottu lyhyt lause ”Jumalan siunausta Suomelle” kirpaisi sydäntä. Meille se puhuu, että Suomella on paljon toivoa ja valoa! Presidentin suusta lähtenyt sana merkitsee paljon! Me myös puoleltamme toivomme siunausta Suomelle!

Porojärvelle

 

Porojärven tie.

Joulukuussa sain käydä jälleen Porojärvellä. Kesällä, kun me pidimme leiriä, sinne saapuivat kolme siskoa Suomesta ja meidän yhteistyö meni sujuvasti. Nyt nämä samat siskot saapuivat uudestaan, he olivat tervetulleita pastorin puolesta, ja lyhyen neuvottelun jälkeen yhteisen päätöksen seurauksena oli jatkaa yhteistyötä.

 Porojärven poppoo


 Minä olen kiinnostunut koulutyöstä (harvoin sinne vielä pääsee) ja tämä oli se onnellinen tapaus, kun rehtori oli suostunut Jouluaiheeseen. Sain käydä sielä laulamassa ja kertomassa ja vastaanotto oli enemmän kuin myönteinen. – Kiitos Herralle! Tunnin aikana tilannetta oli seuraamassa vararehtori. Jos Herra suo, niin maaliskuussa Suomalaiset siskot paikallisen seurakunnan kanssa pitävät siellä kahdenpäivän leirin, jossa suomalaisilla on valmistettu oma mielenkiintoinen ohjelma.

Pajuun

 Matkalla Pajuun, 75 km etelään Petroskoista.

Pajun kissat vielä uuninpäällä.

Pajun raittia.

Petroskoin seurakunnan sisarten kanssa (oli myös yksi veli, joka toimi kuskina) kävimme tapaamassa vanhuksia Pajussa. Oi, mikä surkea näky. Aamusta iltaan tarjolla on telkkari. Sinnekin tarvittais sielunhoitaja. Heitä ei ole vaikea vaatettaa, mutta on paljon vaikeampi sulattaa sydämet. Se vaati uhrautumista ja läsnäoloa. Siskot toivat sinne kaikkea yllämainittua, mutta pitäis käydä useammin ja se surkea koti on 70-80km päässä

Pajua.

 Elävä kanava toimii  ilman TV:tä.

Pajussa kahvihetki.
Läskelään

 Läskelään sumussa,suu hymyssä.

Läskelessä saimme iloita yhteisestä uskostamme yhdessa Sortavalan uskovien kanssa, koimme todella kristittyen yhteyttä ja vielä kerran huomasin, että nuorempi sukupolvi on valmis lähtemään liikkeelle, jos löytyy edeltäkävijä, mutta edeltäkävijöille on paljon esteitä, joiten yli pääsee, jos Jeesus on edellä kulkijana. Muureja on paljon. Läskelän pappi on myönteinen evankeliumin työlle ja lausunut meidän ryhmää tervetulleeksi kevätpuolella.Tämä on rukousaihe. Pitkärantaan on myös viranomaisten taholta ovi avautumassa ja olen toiveikkain mielin odottamassa lopullista lausuntoa.

Läskelän hieno kirkko.

Riittävä kokoonpano.

Muutamat teistä ovat pyytäneet, että minä esittäisin konkreettisia rukousaiheita, mutta, rakkaat ystäväni, minulla on semmoinen sisäinen tunne, että te kannatte minua joka askeleella ja tiedätte kaikki minun tieni. Minä kirjoitan näitä kirjeitä myös sillä tarkoituksella, että kirjeen sisällöstä tulevat esille rukousaiheet. Myös minä oletan niin, että muutamat teistä ovat käyneet tässä maassa ja omakohtaisesti tiedätte paikalliset lait. On mahdoton esittää kaikki asiat. Vielä kerran kiitos myötämielisyydestä uskollisuudestanne ja uskalluksestanne vuodessa 2012!


Eräässä laulussa sanotaan: ”Älä turhaan pelkää, mitä edessäsi on, Hän ei sua hylkää, Hän aina läsnä on”... Ja näin Jumala itse opettaa Sanassaan ja rukouspyyntöni tässä kirjeessä on sama, rukoilkaa puolestani, jotta olisin Hengen johdatuksessa. Tarvitsen rohkeutta ja joskus rohkaisua, jota olen tähän asti saanut teiltä runsaasti! Kiitos kovasti! Olen kiitollinen myös niille, jotka jatkavat kannatustani vuodessa 2013! Taivaan Isä palkitkoon teitä runsaasti!
Tuon hartain sydämin kiitoksen teistä Jumalalle, koska kaikki hyvä anti – ensiksikin ystävät – tulee ylhäältä Taivaan Isältämme! Siunausta elämäänne!

Kuvat jälleen blogissa artursoitu.blogspot.fi
Olen kiitollinen myös äidilleni, joka omalla tavalla kannustaa tyotäni: kipuilee ja iloitsee kanssani, saattaa minut asemalle siunaten ja ottaen vastaan iloiten!

Veljenne Artur Soitu.

3 kommenttia:

  1. 105-vuotiaan Hilja Aaltosen runon säkein haluan toivottaa sinulle, rakas ystävä, Jumalan siunausta. "Yhä Jeesuksen risti on tärkein, ilman armoa jaksaisi en. Sävel anteeksiantamuksen on aina vain ensimmäinen." Miksi murehdit, minun sieluni, ja olet minussa niin levoton? Odota Jumalaa. Sillä vielä minä saan häntä kiittää hänen kasvojensa avusta. (Ps. 42:6) Iloitaan jo täällä murheen alhoissa siitä ilosta, joka meitä odottaa kerran Jumalan taivaassa. Kiitos Artur sinulle, että jaksat tehdä arvokasta työtä elonkorjuussa. Sinua siunata tahdon! Rakkain terveisin Kangasalan ystävät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, ystävät!

      Jeesuksen risti on todella keskeinen sanoma. Ilman ristinsanoma kaikki muu on turha. Ja jos Paavali pyysi esirukousta puolestaan, niin sitä suuremmalla syyllä minä.

      Kiitän teistä Jumalaa, kun jaksatte rukoilla puolestani.

      Rakkain terveisin Artur.

      Poista
  2. Olemme äidin kanssa käyneet tapaamassa Hiljaa, kun hän oli vielä 99-vuotias. Hän pyysi laulaa hänelle virren ja sitten minulle sanoi vaan, että "sinä olet pappi.", eikä mitään muuta. Ihmeellinen ja siunattu Jumalan astia.

    VastaaPoista