Siunattu uusi vuosi

Arturin uuden vuoden toivotus !

JOULUKUUN ALKUA

 Jumalan rauhaa, hyvät ystävät! 

Bändi Puudozissa, valtava ponnistus takana.

Iloitsen, että marraskuu on ohi. Oli paljon sadetta ja ulkosauman kautta meille satoi runsaasti myös keittiöön pitkin seiniä ja ikkunaa.Jouduin kamppailemaan viranomaisten kanssa, se vei paljon voimia, tuotti jonkun asteista masennusta ja ulkona joka päivä harmaa taivas ja kurainen maa... mutta ymmärrän, että tämmöisiäkin aikakausia tarvitaan. Taivaan Isä pikkusen koetteli meitä. Tehtäväni puolesta olen iloinen.

 Artur vie evankeliumia.....ei vaan elementtitiivistäjä

työssään.

Kävin samoissa paikoissa, kuin lokakuussakin- Tapasin uusia ihmisiä ja tehtävät olivat erilaiset. Porojärvellä kävin kaksi kertaa, toisella matkallani sinne oli tullut pariskunta Suomesta. He pitivät kokouksia aikuisille ja lapsille - ne olivat erinomaisesti siunattuja päiviä.

 Heikki ja Sirkku, mainio pari.

 Näillä ystävillä oli sekä kokemusta, että Hengen voimaa. Kiitos Heikki ja Sirkku kun sain olla yhteistyössä kanssanne! Käytiin myös Lahkolammella, siellä on pieni lauma noin 12 lammasta ja on myös pikku karitsoita. Kaksi henkilöä jättäytyivät ja heidän puolesta rukoilivat heidän omasta pyynnöstä. Paikallisen seurakunnan veljet pitävät Lahkolammen ystävistä hyvää huolta vaikka ei ole oikein helppo tehdä joka sunnuntai 80 km matka. Muuten, minun autoni (Soopeli on sen nimi) on vanhentunut, eikä enää kykene kuljettamaan niin pitkiä matkoja - niin se nyt on ostettu Porojärvelle ja rupee palvelemaan siellä lähikylissä noin 40-80 km säteellä.

Transportteri lainassa.

Seurakunta elää.

Erkaneminen oli oikein haikea, mutta tämä oli paras vaihtoehto mikä vaan voi olla. Sydämestäni toivon siunausta veljille ja sisarille, jotka tänä päivänä ovat tyytyväisiä, kun saivat "uuden vanhan" kulkuneuvon! Ja vielä iloitsen siitä, että sain mahdollisuuden päästä paikalliseen kouluun kertomaan Joulu sanomaa. Pyydän esirukousta, rohkeutta ja viisautta, koska tämä tapahtuma on epävirallinen. Iloitsen Porojärven seurakunnan puolesta, se on toimiva seurakunta!

Hyvä elämä edessä

 Kakluunista parasta lämpöä.

 Rukoushetki.

Puudozista. Olin puhunut aikaisemmin tästä Karjalan syrjäkaupungista ja haaveilin bändimatkaa, koska - ihme kyllä, mutta siellä on paljon nuorta väkeä. Kirjoitin aikaisemmin, että siellä on käynyt vuosien sisällä eri ryhmiä Suomesta. Mutta nyt ovat jääneet kolme henkilöä, jotka urhollisesti jatkavat työtä.

 Markkinointimateriat

Kova kasaaminen ennen iltaa.

Toimii yli rajojen  - popniitti.

He avustivat Pokajanie ryhmää pitämään musiikki tilaisuuden. Tenho sitä matkaa varten luovutti autonsa ja Arto vaimonsa kanssa tekivät pitkän matkan Petroskoihin, kun hakivat meidät. Olemme erittäin kiitollisia avustanne ja Herra teitä siunatkoon moninkertaisesti! Puudozin suuntautui kolmen auton karavaani. Jännitti kovasti, tuleeko kansa. Ja kansaa tuli. Sali ei ollut täynnä ja se ei ole mahdollistakaan nykyisin, mutta tiedämme, että emme turhaan nähneet vaivaa. Pudoz on polttopiste, joka tarvitsee työntekijöitä ja rukoilemme Elon Herraa, että Hän lähettäisi sopivan vahvan, uskollisen palvelijansa...

Taitava soittoporukka, milloin Suomeen ?

 Jumalan sanaa kulttuuritalolla.

Hieno, kun ensimmäinen päivä joulukuuta alkoi runsaalla lumisateella, ympärillä kaikki on niin kaunista, niinkuin olisimme muuttaneet eri alueelle. Venäjällä talvi on paras aikakausi!

 Evankeliumin julistajat

 Sanoma hyvä, oikein hyvä.

Siunattua ja rauhallista adventtiaikaa kaikille, rakkaat veljet ja sisaret Jeesukessa Kristuksessa! Kiitos rukouksistanne ja siitä, että jokainen teistä ja kaikki yhdessä mahdollistatte tätä työtä!

Artur.

Tahdon elää tämän päivän....

Rauhan tervehdys, ystävät!

On ilo taas tavata kanssanne kertomalla kuukauden tapahtumia. Toukokuussa sain kutsun Inkerin kirkon 400-vuotis juhlaan Kostamukseen. Oikeastaan 400 vuotta Inkerin kirkko täytti viime vuonna, mutta silloin ei ollut mahdollisuuksia pitää minkäänlaisiakaan tilaisuuksia, jopa sen tähden, kun seurakunnalla ei ole omaa kirkkorakennustakaan.

 Kuu,  maa ja seutu.

Karjalaista kylänraittia.

 Ohjelma pidettiin paikallisessa museossa, ja siitä tuli elämys! Inkerin liiton puheenjohtaja kertoi Inkerin kansan historiasta, näytti meille osioita filmistä, joka koskee inkeriläisen kansan historiallisia vaiheita. Olin aivan mykistynyt. Antti Tuhkanen kertoi Inkerin kirkon historiasta. 

 Perinnettä vaalitaan.

 Akustisesti ja ilman voimavirtaa.

 Saimme myös nähdä omin silmin esivanhempiemme vaatetuksen. Kaiken tämän keskellä minulle oli annettu mahdollisuus vapaasti kertoa evankeliumia ja laulaa. Kostamuksessa on useita nuoria, jotka aikovat peruskoulun jälkeen jatkaa opiskelua Suomessa, he olivat siellä mukana. Heilläkin oli ainutlaatuinen mahdollisuus kuulla evankeliumia. Kaiken tämän teki mahdolliseksi paikallinen seurakunnan pappi Antti Savolainen. Hän paimentaa pientä seurakuntaa . Antti rakastaa Jumalaa ja rakkaus pani hänet miettimään, millä tavalla saisi tuoda uskosta osattomille ihmisille evankeliumin sanoman. Ja 400-vuotis juhla oli otettu aiheeksi. Seuraavana päivänä juhlatilaisuus jatkui Kostamuksen seurakunnan tiloissa. 

 Risti seinässä kertoo..

 

Meillä oli vielä yksi vieras, josta en kerinnyt mainita. Hän on muuttanut Inkerin maalta Suomeen ensimmäisten paluumuuttajien aallossa. On vahvistunut uskossaan ja hänen sydämensä palaa evankeliumin työlle. Hän myös oli todistajan paikalla ja sen tähden iloinen. Pyhänä oli yhteinen Jumalanpalvelus. Tehtiin yhteenveto äsken kuulemasta historiasta, joka kovasti muistutti juutalaisten historiaa… Muuten, kaikille osallistujille lahjoittivat DVD-levyn, se on arvokas ja panee miettimään asioita eri tavalla. Se oli erinomainen kokous. Oman osuuteni päätin Pekka Simojoen laululla ”Tahdon elää” venäjän kielisenä. 

 Taivaallista taidetta ilman digishoppia.

Olin totisella paikalla ja uudestaan esitin itsellen kysymyksen: ”Olenko uskollinen loppuun asti?” Herra Jeesus vahvistakoon jokaisen sydämen ja polttakoon pois kaiken kuonan. Omin voimin on mahdoton päästä perille.

 Kuuraa kukissa.

  Olen lukenut P. Simojoen kirjan ”Jumalan seitsemän silmäniskua”. Olen lukenut sen ääneen, koska äidille ei löydy oikein aikaa ja näkökin on huonontunut.  Muuten sieltä voi lukea ”Tahdon elää”- laulun historian, jonka kerroin myös Kostamuksen seurakunnassa.

 Voi ihanuus, he veisaavat virsiä !!!!

 Värillä on väliä tässä tapauksessa.

Petroskoissa on taas alkanut Alfa-kurssin aikakausi. Meillä on perustettu kaksi ryhmää – nuoret ja aikuiset. Sain itsellenikin hyvää ravintoa, kun valmistauduin aiheeseen ”Kuka on Jeesus?”. 

 

Kesällä, kun Porojärven uskovat pitivät lastenleiriä ( minäkin olin saanut sinne kutsun) tapahtui iloinen yllätys – sinne tuli Suomesta ryhmä ja me jatkoimme kaikki yhdessä leirinpitoa. Nyt kolme sisarusta Suomesta, jotka olivat kesällä leirillä halusivat tulla uudestaan pitämään musiikkituntia lapsille. Rajalla kuitenkin kaksi heistä palautettiin takaisin ja minä jäin ”työttämäksi”, koska olin kutsuttu sinne tulkiksi. Olin iloinen kun sain nähdä uudestaan tuttuja kirkassilmäisiä lasten kasvoja. 

 Iloitaan ristin juurella.

Kesällä, kun esitin kysymyksen: ”Kuka teistä on rohkea kertomaan kotona Jeesuksesta?, niin nousi vain yksi käsi ja se pieni mies piti sanansa, hän kertoi kotona. Ja nyt hänet voi nähdä seurakunnassa istuvan ensimmäisellä penkillä ja innolla laulavan aikuisten virsikirjasta. Siitä leiristä nyt käy paljon lapsia pyhäkoulussa. Ikäluokka on 4-14v. Sain näistä lapsista uutta voimaa ja rohkaisua. 

Pieni mutta rohkea ! 

 "Heraldiset" värit

Paluumatkalla käytin tapaamassa Lahkolammen uskovia. He kokoontuivat kulttuuritalolla, mutta täst´edes jatkavat kokoontumista kotitiloissa, heitä on noin 10 henkilön ryhmä. Tässä yhteydessä tekee mieli sanoa, että 20 vuotta sitten, minä nuorena poikana olin täällä samanlaisten nuorten kanssa ryhmän samanlaisella nimikkeellä – se oli ”Pokajanie” pitämässä ensimmäistä musiikkikeikkaa. Tuntui haikealta…

Hyviä lauluja kuuntelee kaiken ikäiset.

Olen vähän myöhässä kirjeeni kanssa, koska paljon aikaa ottavat myös kulkuneuvot ja joskus tuntuu uupumistakin. Tämän kirjeen lähetän Puudozista, joka on myös 8-tunnin ajomatkan päässä. Nimittäin 23.11 on sovittu pitää ”Pokajanien”-ryhmän evankeliumistilaisuus. Olemme panneet tähän hankkeeseen kaikki pienet voimamme, koska haluamme tuoda maailman parhaimman sanoman mitä parhaimmalla tavalla. Tulimme tänne äitini kanssa tuomaan erikokoisia mainoksia, sopimaan kulttuuritalon johtajan kanssayksityiskohtaisia asioita, myös tapaamme niitä ystäviä, jotka jättäytyivät kesällä.

 Karjalassa ei karpata.

  Minua jännittää ja ajattelisin, että ymmärrätte minua ja uudestaan lähetän esirukous pyynnön, minun uskolliset työtoverini, kiitos etukäteen!

            (Pyydän myös esirukousta myös tämän blogin ylläpitäjän  terveyden puolesta)

                  Rakkain terveisin ja sydämellisin kiitoksin veljenne Herrassa.       Artur.

Rauhan tervehdys

Rakkaat veljet ja sisaret!

Syyskuu – kaunein vuoden ajoista ! Vihreästä tulikin keltaista, punaista, ruskeata ja vielä monta sävyä! Luojamme ihmeellisellä tavalla loi tämän maailman! Kyllä silmä lepää, kun katselet tätä kauneutta ja moninaisuutta!

 Toi kaverihan osaa soittaa

Minunkin palveluksessa oli eri värejä. Ennen kaikkea iloitsen, että ”sattumalta” sain tutustua Leif Nummelaan. Tulin Petroskoin luterilaiseen kirkkoon tapaamaan Kostamuksen pappia. Sain tietää häneltä, että kirkossa on seminaari ja yllätyin, kun näin että puhujana oli Leif Nummela. ( hänen Cafe Raamattua katsomme useasti täällä TV7-kanavalta). Jäin mielelläni kuuntelemaan sen päivän loppuosan ja koko seuraavan päivän istuin kuuntelijana. Se oli meille 

hyvä anti, joka jatkuu huhtikuussa, jos Herra suo.

Rennolla otteella

Oli hyvä käynti Essoilassa, siellä oli mahdollisuus todistaa ja tutustua lähemmin paikallisen nuorison kanssa ja myös harjoittelimme suomenkielisiä lauluja marraskuun matkaa varten. He lähtevät Suomeen evankeliointi matkalle, siis paikkoihin joihin he ovat saaneet kutsun.

Seuraava kirjeen osa on omistettu Puudozille  Alussa mainitsin, että minunkin työssä on eri värejä ja tämä kyllä pitää paikkansa. Muistatte varmaan, kun heinäkuussa kirjoitin pienestä ”ihmeestä” Puudozissa (kaupunki Äänisen pohjoisrannalla), miten löysimme poikia puistossa ja miten heitä kiinnosti Evankeliumin sanoma.! 

Nuoret kuuntelee aivan oikeesti

Olimme poikien kanssa vähän yhteydessä nettiverkon kautta ja he tiesivät, että olemme tulossa. Heti seuraavana iltana he olivat meillä. Veljien kanssa pidimme heille pienen Raamattuhetken. Jo ensimmäisenä iltana Herra järjesti niin, että pojat polvistuivat ja heistä tuli meille uusia veljiä Kristuksessa! Halleluja! Kiitos Herralle!

Joka ilta he olivat meillä, heillä on kysymyksiä ja todella halu kuunnella ja tietää lisää Herrasta. Eräänä iltana yksi pojista sanoi, että hänen tyttöystävä on kotona ja katsoo Gibsonin Passion of Christ. Sanoin hänelle, että kutsuisi ystävättärensäkin tänne. Seuraavana iltana tämä tyttö tuli toisen ystävänsä kanssa ja myös pyysi rukoilla hänen puolesta. Sen jälkeen, kun hän lähti kotiin, se poika kertoi minulle, että tyttö sanoi hänelle: ”Miksi sinä aikaisemmin et sanonut minulle, että täällä on niin rauhallista ja turvallista.” 

 Puiston pojat uusissa ympyröissä

Viimeisenä iltana suomalaiset ystävät pyysivät mukaan paikallisen pastorin. Hän tapasi nuoria ystäviä ja oli ihmeissään, mistä te löysitte heidät? Vastauksena oli: Puistosta. Hän ihmetteli, kuinka kiinnostuneita he olivat.

Tämän lisäksi heitä yhdistää ......, myös kuusi kirjainta.
-Aivan oikein !

Paitsi näitä iltoja oli muita mielenkiintoisia tapaamisia. Ja kaiken ohella valmistaudumme musiikki ryhmämme kanssa tilaisuuteen, joka kalenterin mukaan on 23.marraskuuta, jos Herra suo. Tässä yhteydessä tarjoan teille taas esirukous aiheen, koska vastustustakin on jo näkyvissä, joista en tässä mainitse, mutta meillä on elävä Jumala ja Häneen me asetamme luottamuksemme.

 Akustiikka kunnossa

Paluumatkalla veljet kovasti halusivat käydä meidän seurakunnassa ja tavata pastorin, mutta tapahtui niin, että ei pastoria, eikä toista pastoria ollut paikalla ja me äkkiarvaamatta jouduimmekin pitämään iltakokouksen itsenäisesti, mutta teimme sen Pyhän Hengen johdatuksessa. Oli oikein hyvä tilaisuus! Erityiset kiitokset pastori Esa-Pekalle puheesta ja kauniista musiikin soitosta ! Kokouksessa mukana oli Jumalan Henki ja tuoreet tunteet. Kiitos veljet hyvästä antoisasta palveluksestanne ! Turhaan, ette tänne tulleet! Tervetuloa uudestaan!

 Lapset hyvässä hoidossa

Heti kokouksen jälkeen veljet käänsivät auton nokan kohti kotimaata tehden vielä minullekin palveluksen, kun ottivat kyytiin. Minun piti olla aamulla Sortavalassa, jossa Kari Pölönen jo odotteli minua tulkikseen ja työapulaisekseen. Paikallinen pastori vaimonsa kanssa ystävällisesti tarjoavat meille kotinsa ja ruokapöytänsä. Herra heitä palkitkoon! Sortavalan Ammattikorkeakoulussa on pidetty kaksi oppituntia ja edelleenkin on suunnitteluissa jatkaa siellä käyntiä.

 Samasta kirjasta

Tapasimme myös luterilaisen seurakunnan pastori Antonin. Oli hyvä iltahartaus, lauluja kitaran säestyksellä, rukousta ja suunnitelmia eteenpäin...

Kiitos Herralle kaikesta ! Oli todella mahtavia hetkiä ja syksyn värejä !

Harmittaa se, että auto melkein koko ajan seisoo paikalla, se ei kestä enää pitkiä matkoja, mutta Puudozia varten Tenho uhrautuu, kun käy hakemassa minut ja tavarani Petroskoista. Kiitos Tenho!

 Puistopojat hiljentyy

 Tenho ja Artur

Kiitos, ystävät, kun muistatte minua rukouksin ja kiitos tuestanne!

Petroskoissa, 1.10.2012. Veljenne Artur.

Jumalan Rauhaa Ystävät Jeesuksessa Kristuksessa

Jyskyjärveltä, onko jossain kauniinpaa!!!

Toivon, että kesä on ollut teille kaikille otollista ja siunattua aikaa. Olette varmaan ennättäneet myös lomailla ja iloita auringosta. Vaikka monilta olenkin kuullut, ettei aurinko kuluneena kesänä juuri näyttäytynyt, olette varmaan siitä huolimatta onnistuneet levähtämään ja iloitsemaan kesän valosta ja lämmöstä.

 Heinät kuivina "pöytään"

Minun kesäni meni hyvin nopeasti, ja olen kiitollinen Herralle kaikesta siitä, mitä Hän antoi tehtäväksi. Elokuun alussa kävin luterilaisen kirkon lähetyskonferenssissa Pietarin alueen Gubanitsan kylässä.

Tiekirkko

 Konferenssiin saapui lähetystyöstä kiinnostuneita eri puolilta Venäjää, ja yhdessä me pohdimme, miten nykypäivänä voisi viedä Evankeliumia tehokkaasti eteenpäin, että kirkkomme täyttyisivät pelastuneista ihmisistä. Konferenssin siunasi ja siihen osallistui piispa Aarre Kuukauppi, joka tervehdyspuheessaan kuvasi puhuttelevasti nykyisen maailmantilanteen ja muistutti Jeesuksen pikaisesta paluusta.

 Kirkkokansaa

Karjalan pappi

Olin hieman hämmentynyt, kun minua pyydettiin laulamaan piispan puheen jälkeen. Olin päättänyt jo Petroskoissa, mitä tulisin laulamaan, mutta kun kuulin esiintymisjärjestyksestä, aloin miettiä, mitkä laulut pitäisi jättää pois ja mitä ottaisin niiden tilalle. Mutta sen jälkeen, kun olin kuullut piispan puheen, ymmärsin kuitenkin, että olin valinnut juuri oikeat laulut, jotka kertovat viimeisistä ajoista ja siitä, miten jokaisen kristityn tulee nousta pahuutta ja syntiä vastaan. Aika kului hyvin nopeasti, mutta konferenssi oli hyvin hedelmällinen, ja minä uskon, että Herra siunaa runsaasti kaikkia osallistujia heidän kotikaupungeissaan ja kylissään.

Tuokio syvimmissä kysymyksissä

Sairaalaevankeliointiryhmän kanssa kävimme Karjalan ja Leningradin alueen rajalla sijaitsevassa Pain kylässä. Siellä on keskus, jossa invalidit voivat oleskella väliaikaisesti. Itse kutsuisin sitä paikkaa ”kyynelten taloksi”. Tämäkin matka oli unohtumaton. Uskon, että muutamat asukkaista saivat kokea lohdutusta siitä sanomasta, jonka heille välitimme.

Sanan kuulijoita

Jo mainittujen lisäksi haluaisin kertoa vielä matkasta Jyskyjärven kylälle, jossa tekee työtä eräs aviopari. Pastorin vaimo on sisar, joka oli yksi aktiivisia avustajiani, kun palvelin Sortavalan seurakunnassa vuosina -95-97. Hän oli kutsunut minua osallistumaan Jyskyjärven Kyläpäiville. Sain laulaa siellä kuusi laulua ja kertoa lyhyesti Keneen ja mihin minä uskon. Juhlan lopuksi, kun minulle ja kaikille osallistujille jaettiin muistolahja, kylän hallintojohtaja pyysi minua tulemaan seuraavanakin vuonna.

Värikkäät kulissit

Kaikenikäistä liikkeellä

Facebookissa eräs nainen Ukrainasta, joka oli katsellut ottamiani valokuvia, kirjoitti: ”Tosi henkeviä kuvia, Artur… Mutta miten ihmeessä teidän ryhmä sopi mukaan tuohon folklore-tyyliseen ohjelmaan? Onko totta, että teidän annettiin ihan rauhassa esittää hengellisiä lauluja?” Vastasin tähän, että kiitän Herraa tarjoutuneesta mahdollisuudesta ja että hengellisiä lauluja voi esittää missä tahansa paikassa ja tilanteessa. Kunpa vain olisi mahdollisuuksia!”

Väkeä kovasti liikkeellä.

 

Irma ja matonpesijä.

Rakkaat ystävät, rukoilkaa, että näitä mahdollisuuksia tulisi ja että Herra itse avaisi ovet! Syys-marraskuussa esimerkiksi on pieni missio Puudozissa ja me kaikki tarvitsemme kovasti esirukoustukea. Eikä vain Puudozin missio, vaan kaikki matkat ja kaikki päätökset tarvitsevat rukoustukea. Herra siunatkoon teitä kaikkia ja antakoon voimia muistaa meitä!

Kiitollisin terveisin – Artur.

Kertokaapa toisille, kuvia saa katsella blogistani www.artursoitu.blogspot.com