keskiviikko 6. maaliskuuta 2013

Maaliskuussa ollaan

Rauhaa ystävät

Taas voin kertoa vähän ohi menneestä helmikuusta. Talvikin näyttä jo välillä ohimenneenä. Ja vaikka säätiedotus lupaa vielä pakkastakin, kuitenkin ulkona kevään merkkejä on jo näkyvissä!

Talvi ei ole kuitenkaan ohi Pochassa


 Eräässä laulussa on sanottu, että ”Kun murtuu kaikki muu jää käsi Jumalan. Kun portti sulkeutuu Hän avaa ikkunan.”. Kun meidän paikoissa joskus ovet on kiinni, niin Herra avaa ”ikkunoita” ja on mahdollisuuksia käydä muuallakin. Viime kirjeessäni mainitsin, että tammi-helmikuun välissä kävin Joshkar-Olassa. 

Joshkar Ola

 Seurakuntaa "Joshkarissa"

 Palvelkaa Herraa

Helmikuussa oli vielä yksi ”ikkuna”, täällä kertaa Arkangelin alueelle, pieneen metsäkylään nimeltä Pocha. Kauniit maisemat, mutta voi sitä ihmisparkojen elämän kurjuutta, monet niistä jo nuorena ovat menettäneet elämän halun. Heillä on jäänyt vain yksi pakopaikka piiloutua elämän todellisuudesta – alkoholi. Kuitenkin kaiken sen keskellä on paikan päällä pieni seurakunta. Jeesuksen omia, jotka myös kärsivät siitä tilanteesta. He haluavat laajentaa rajoja evankeliumin valon viemiseen, mutta tarvitsevat myös työkavereita vierelleen. Itse tunnen, että olimme oikeassa paikassa. Kävimme siellä pikkuryhmänä virvoittamaan heitä ja tulimme yhteiseen päätökseen, että kesällä sinne on järjestettävä vaikkapa yksi julkinen evankeliointi tilaisuus ja jos Herra suo, niin elokuussa lähdemme sinne Pokajanie-bändin kanssa.


 Aivan kuin kaksi enkeliä.

 Vintiöt turvassa

Näissä saa vempuloida.

 Matkalla Pochaan, kävimme myös Pudozin lastenkodissa, jossa on tuttuja ja niin valitettavasti uusiakin lapsia. Saimme vihdoinkin perille toisen osan kiipeilyvoimistelutelineen, ensimmäisestä otin kuvan. Kiitos meidän porukalle - Sepolle ja Markuille, kun kutsuitte matkaan ja kävitte kanssani Puudozissa! 

 Seurakunta yhteyttä

Noin kymmenen vuotta sitten, kun pidin Raamattutunteja yhteiskristillisessä keskuksessa Petroskoissa, mun ryhmässä oli eräs tyttö, joka tuli uskoon siellä ja kertoi mulle poikaystävästään, joka ei ollut uskossa ja oli hänelle vihainen uskoasioista. Puhuin sen tytön kanssa muutaman kerran ja rukoilin tämän pojan puolesta. He opiskelivat yliopistossa ja ajatuksia oli tulevaisuudessa mennä naimisiin, mutta nyt se tuli mahdottomaksi, koska tyttö tuli uskoon. Poika halusi nähdä sitä vihollista, joka johti harhaan hänen tyttöystävänsä ja kerran hän tulikin kuntelemaan ja jäi kiinni. Hänestä tulikin vielä innokkaampi Jeesuksen seuraaja.

Tilat täytetään eturivistä...

 Tulevaisuudessa he menivät naimisiin ja nyt nuori perhe palvelee Herraa seurakunnassa ja mies kulkee syrjäkylissä julistamaan Sanaa diakonin virassa. Minulle on ilo ottaa vastaan niitä työmahdollisuuksia, mitä hän voi tänään tarjota. Ja niinpä kävimme kahdessa kylässä. Oli todella hyviä tilaisuuksia, huomasin, että ihmiset virkistyivät. Ensimmäisessä paikassa (siellä on oikein pieni seurakunta) Jumalanpalveluksen aikana tuli eräs mies, häneltä puuttuu jalka, syystä kun neljä vuotta sitten hän humalassa nukkui hankeen ja paleltui.

 Ristin luona.....

 Jumalanpalveluksen jälkeen minä lauloin ja välillä puhuin. Kun päätin oman osuuteni, se mies pyysi, että minä laulaisin vielä kerran ”sen ensimmäisen laulun”. Laulun nimi oli ”Via Dolorosa”. Kun lauloin sen vielä kerran, huomasin, että mies hiljaa itkee. Sen jälkeen meidän kokouksemme siirtyi teepöydän äärelle. Pyysimme mukaan myös tämän miehen, mutta hän kieltäytyi sanoen, että hänellä on kiireinen asia. Kaikki kaunis ja hyvä myös loppuu ajallansa ja niinpä mekin jouduimme lähtemään kotiin päin ja ulkona me näimme sen saman miehen kaupan luona. Eräs sisarista sanoi: ”Taas on ostanut viinaa”. 

 Pochasta

Kun lähestyin häntä aikoen sanoa hänelle näkemiin ja toivotta siunausta, hän ojensi kätensä, jossa oli arvatkaa,   kakku !

 Jumalan sanaa

 Tässä lukee, että....


Onneksi, sisar oli väärässä, mies osti kakun meitä varten… Hän ja monet hänen kaltaisensa jäävät odottamaan Hyvän Sanoman tuojia. Toisessakin paikassa oli hieno käydä. Se oli minun lapsuutenikylä Chalna, jonne on myös ajatuksia tulla Pokajanien kanssa, jos Herramme suo ja jos saamme viranomaisilta luvan. Tämmöiset uutiset, ystävät tällä kertaa. 


Hyvää ja siunattua kevään alkua teille kaikille! Muistamme äidin kanssa teitä rukouksissamme! Kiitos, kun te muistatte meitä ja tämän työn!

Veljenne Artur.


2 kommenttia:

  1. Kristus on ylösnoussut! Siunattua kevättä Pääsiäisen jälkeen!
    Kiitos Artur työstäsi ja vaivannäöstäsi! Kiitän Jumalaa sinusta, sydämelliset terveiset myös äidillesi! Siunauksin ja terveisin ystävät Kangasalta.

    "Ristille kannoit mun syntini kaikki,
    Lunastit raskaasti tuomitun.
    Sinuun katsoa saan kuin aurinkoon,
    puhdas ja vapaa sun tähtesi oon.
    Rakkautesi riittää minullekin."

    VastaaPoista
  2. Kristus on ylösnoussut! Hän on totisesti ylösnoussut!
    Oikein paljon kiitoksia viestistäsi, Outi!
    Kiitos, kun muistatte ja rukoilette ja on aihettakin. En voi kirjeessä kirjoittaa kaikea, se on mahdotonta. Tehdään vain uskossa työtä mikäli Jumala antaa vaikka pienetkin mahdollisuudet. Äitini lähettää myös siunaavia terveisiä, hän ei ole vain minun esirukoilijani, mutta hän muistaa ja kiittääa Jumalaa ystävistä, joita hän ei ole edes koskaan nähnyt.
    Hyvää Pääsiäisjatkoa ja siunausta elämäänne!
    Terveisin Artur.

    VastaaPoista