Rauhan tervehdys, rakkaat veljet ja sisaret Jeesuksessa Kristuksessa!
Tämä kirjeiden väli meni aika pitkäksi. Kuukausien vaihtuessa satuin olemaan matkoilla ja sieltä on mahdoton lähettää terveisiä.
Kuun alkuvaiheessa kävimme Juskyjärvellä. Saavuimme sinne Olympialaiskisojen alkuvaiheessa ja tässäkin kylässä juhlivat sitä. Ihmisiä liikkui ulkona paljon, varsinkin koululaisia. Menossa oli paikalliset "Mini Olympialaiset". Touhu oli kirjavaa ja äänekästä.
Mainosta kylän raitilla.
Esitys alkaa, taas kerran on ovet aukaistu koululaitokseen.
Meidän tehtävänä ja tavoitteena oli tuoda se mullistava sanoma lapsille ja aikuisille eikä se ollutkaan helppo toteuttaa. Tällä kertaa näytin evankelioivan elokuvan urheilijoista ja olin valmistanut lisäksi muutaman laulun.
Tämän kaiken lisäksi yhteisvoimin saimme luvan pitää hammashoitotunnin alaluokissa. Vastaanotto oli mainio, lapset sekä opettajat kuuntelivat suurella mielenkiinnolla (epätavallinen oppitunti!)
Hammaspeikko lannistuu.
Koska Jeesuksesta puhua ei saa, niin painotin ajatusta, että hammas on luotu, eikä se ole mikään sattuman oikku. Lopussa ajattelin näin: tulkoon mitä tulkoon, mutta sanon uskostani Jumalaan, joka loi koko ihmisen, että maailman kaikkeuden. Kysyin vielä, uskotteko, että jonkun rajahduksen seurauksena tuli niin mahtava ihminen ? Siinä hetkessä kaikki uskoivat, että Jumala loi kaiken.
Katsellessani lasten kirkkaita silmiä ja vilpittömyttä, kun he nostivat käsiän oikein korkealle Jumalan taivaasta kohti, sydämessäni itkin sitä todellisuutta mikä kohtaa näitä lapsia. Ennen luokkaan tuloani käynnistinu urheillusalissa filmin. Oppitunnin päättyessä palasin saliin, jossa oli menossa elokuva ja heti huomasin, että enemmistö nuorista oli lähtenyt pois. Mutta ne jotka jäivät katsoivat sitä mielenkiinnolla. Muutamat itkivät. Yksikään "normaali ihminen" ei voi katsoa sitä kuivin silmin. Kohta tuli rehtori ja hän sai tietää filmin ajatuksen!
Jotain ratkiriemukasta on Artur taas kertonut.
Muistin laulun sanat ”ei voiton lauluja...meille anneta. Vaan vanha ristinpuu jää ylle kaiken muun.”
Silti uskon, että turhaan emme sinnekään tulleet. Vaikka harmitti kovasti ja lähdin paluumatkalle masentuneella mielellä. Silti uskon, että joku näistä pienokaisista jossakin elämän vaiheessa yhtäkkiä muistaa, että kerran koulussa - heidän luokassa oli setä kitaransa kanssa ja mainitsi Jumalasta...ja ehkä... Uskon myös, että joku näistä varhaisnuorista, jotka katsoivat elokuvan loppun asti, saivat elämänsä evääksi muistutuksen, että Jeesus voi muuttaa elämän näkemyksen ja suunnan. Hiljaisessa sydämen rukouksessa jätin heidät Herran haltuun.
Irma on hyvä puhuja, kuten muistamme kesältä.
Lumikarhu ja Artur
Sitten oli kymmenenpäivän matka Pohjois-Karjalassa. Sain olla tulkina, laulajana ja todistajana. Kävimme kylästä kylään kahdeksassa paikassa ja pidimme kaksitoista tilaisuutta. Kahdessa paikassa on omat palvelijat, toisissa ei ole ketään. Mieleen tulivat Jeesuksen sanat: ”Kun Hän näki väkijoukot, Hänet valtasi sääli, sillä ihmiset olivat näännyksissä ja heitteillä, kuin lammaslauma paimenta vailla. Silloin Hän sanoi opetuslapsilleen: ”Satoa on paljon, mutta sadonkorjaajia vähän. Pyytäkää siis Herraa, jolle sato kuuluu, lähettämään väkeä elonkorjuuseen.”” Matt. 9:36-38.
Lumiukko palleroita piha täysi.
Paluumatkalla jäin kahdeksi päiväksi Kostamukseen. Helluntaiuskovilla on kaunis rukoushuone ja heidän tiloissa kokontuuvat myös luterilaisuskovat, koska heitä on vain muutama henkilö. Oli ilo tavata myös se pieni joukko uskovia. Sain olla mukana heidän kokouksessa ja päivän sanan aiheena oli paaston merkitys. Minullekin annettiin mahdollisuus todistaa paaston merkityksestä omassa elämässäni. Oli oikein hyvä ilmapiiri ja iloitsin, että muutaman ihmisen takia paimen tulee kaukaakin palvelemaan ja tapaamaan hänelle uskottuja lampaita.
Nallet ja hammaskengät, Artur saa selvittää
tarkemmin seuraavassa postauksessa.
Täti lykkää hienoa kelkkaa.
Näin kompuroi veljenne helmikuussa. Kiitos teille, jotka lähetätte pelkästän sydämen huokauksen Taivaaseen!
Ja vielä yksi tiedotus minulta. Monet näkevät, että en ole enää Facebookissa, syystä, että aika on kovasti rajoitettu. En ehdi joka paikkaan. Mutta kaikki kiinnostuneet – olkaa hyviä, käykää blogissa ja sieltä löydätte tekstin lisäksi myös kuvia.
Tervetuloa osoitteella: www.artursoitu.blogspot.fi
Ystävät, tiedätte Ukrainan tapahtumat. Rukoilemme yhdessä väliaikaiselle presidentille, joka on baptistiseurakunnan saarnaaja, viisautta, varjelusta ja johdatusta. Ja koko Ukrainalle.
Hyvää kevään alkua jokaiselle ja runsasta Jumalan siunausta! Veljenne Artur haikealla mielellä.
